Tila alkaa kertoa luonteestaan jo ennen kuin varsinainen ohjelma on alkanut: takkeja riisutaan, laseja lasketaan pöydille, sukulaiset etsivät paikkojaan ja kollegat tunnustelevat, kuinka kovalla äänellä voi puhua. Kun harkitaan pianistia tilaisuuteen, ensimmäinen kysymys ei ole kappalelista. Ensin on mietittävä, millaista ilmapiiriä musiikin toivotaan kannattelevan.
Sama muusikko ja sama soitin voivat palvella hyvin erilaisia tilanteita helsinkiläisessä juhlatilassa, Ruissalon lähellä sijaitsevassa turkulaisessa huvilassa, Tampereen Finlaysonin alueen teollisessa miljöössä tai naantalilaisen kodin olohuoneessa. Hyödyllisin kysymys ei ole, tarvitaanko musiikkia, vaan mitä tilaisuus musiikilta tarvitsee.
Ennen tyylilajia kannattaa päättää musiikin rooli. Hääjuhlassa pianomusiikki jää usein keskustelun taustalle: niin hienovaraiseksi, ettei siihen kiinnitetä erikseen huomiota, mutta niin läsnä olevaksi, että äkillinen hiljaisuus tuntuisi oudolta. 50-vuotispäivän kahvitilaisuudessa sama pianisti voi nousta puoleksi tunniksi selvemmin esiin kakun ympärillä ja vetäytyä sen jälkeen taas taustalle. Yritysjuhlassa musiikki on osa illan rakennetta: se ottaa vieraat vastaan, väistyy puheiden ajaksi ja palaa, kun tunnelma illan mittaan vapautuu.
Tämä ei ole ensisijaisesti ohjelmistokysymys. Kyse on läsnäolon tavasta. Kun pianistia etsitään tilaisuuteen, illan tunnelman kaaren kuvaaminen on usein hyödyllisempää kuin valmiin kappalelistan antaminen.
Ohjelmisto on vuoropuhelua
Tilaisuuteen sopivalla pianistilla on oltava tarpeeksi laaja ohjelmisto, jotta musiikki voi elää tilanteen mukana eikä asettua sen päälle. Turussa järjestetyillä 70-vuotisjuhlilla se voi tarkoittaa Toivo Kärkeä ja Georg Malmsténia Cole Porterin ja Henry Mancinin rinnalla. Helsinkiläisessä yritysillassa Gershwin ja Kern voivat toimia parhaiten koruttomasti soitettuina, ja väliin voi sijoittua suomalainen klassikko juuri siinä kohdassa, jossa kuulijat sen tunnistavat. Hiljaisemmassa perhejuhlassa vanha easy listening -sävelmä, kansansävelmä tai kevyt klassinen miniatyyri voi osua hetkeen luontevammin kuin mikään näyttävä numero.
Parhaat ohjelmistopäätökset syntyvät usein myös poisjätöistä: mitä ei kannata soittaa, mikä tuntuisi liian esittelevältä, mikä kuuluu perheen omaan tarinaan ja mikä lähinnä esiintyjän mieltymyksiin. Ammattipianistille laaja ohjelmisto ei ole katalogi, vaan sanasto, josta voi ammentaa tilanteen mukaan. Joskus tila kaipaa rauhoittamista, joskus nostetta, joskus vain huomaavaista mukana kulkemista.
Tila ja soitin ratkaisevat paljon
Juhlatila vaikuttaa pianistivalintaan enemmän kuin moni järjestäjä etukäteen ajattelee. Hyväkuntoinen akustinen piano, esimerkiksi viritetty pystypiano kabinetissa, flyygeli Kamppiin sijoittuvan hotellin juhlasalissa tai seurakuntakirkon piano, antaa musiikille fyysistä läsnäoloa ja soinnillista syvyyttä, jota digitaaliset soittimet eivät täysin korvaa. Jos hyvä akustinen soitin on käytettävissä, se on lähes aina paras vaihtoehto, ja sen kunto kannattaa selvittää ajoissa.
Monessa tilassa akustista pianoa ei kuitenkaan ole, tai se on ollut virittämättä vuosia. Silloin lavapiano ja pieni vahvistin voivat ratkaista asian luotettavasti. Nekin tarvitsevat järkevän paikan: ei buffetpöydän kylkeen eikä narikan ja baarin väliselle kulkureitille. Ensin kannattaa yksinkertaisesti selvittää, mitä tilassa oikeasti on. Kartanon pystypiano on ehkä viritetty viimeksi viisitoista vuotta sitten; hotellin flyygeli taas saattaa soida taitavissa käsissä kauniisti ja täyteläisesti. Kysyminen ennen varausta ei ole nipotusta, vaan osa musiikillista suunnittelua.
Kirkkotilaisuuksissa käytännön rakenne on toisenlainen. Jos kyse on seurakunnan kirkossa pidettävästä vihkimisestä tai muistotilaisuudesta, kanttori ei ole sivuseikka, vaan seurakunnan muusikko, joka vastaa liturgisesta musiikista ja kirkon soittimesta. Tämän tunteva järjestäjä sopii asioista ajoissa eikä oleta, että ulkopuolinen pianisti voi vain saapua paikalle ja soittaa mitä tahansa on päätetty.
Tilanteen kuunteleminen kuuluu ammattitaitoon
Palkatun pianistin ja soittolistan ero näkyy selvimmin silloin, kun suunnitelma elää. Puheet venyvät. Lapsi alkaa itkeä hiljaisen kohdan aikana. Illallistarjoilu kestää pidempään kuin aikataulu lupasi. Huolellinen suunnitelma kohtaa vieraiden todellisen käyttäytymisen.
Juhlassa soittava pianisti mukautuu niin, ettei mukautumista tarvitse huomata. Kappaletta voi jatkaa, kunnes kulkue on valmis, musiikkia voi lyhentää maljan kohotessa, ja sävyä voi vaihtaa, kun illallinen on ohi ja ilmapiiri vapautuu. Olennaista on oikea mitta: musiikkia on tarpeeksi antamaan tilaisuudelle muoto, mutta riittävän hillitysti, jotta ihmiset voivat olla tilanteessa luontevasti.
Kun pianisti valitaan tilaisuuteen tästä näkökulmasta, musiikista tulee osa illan rakennetta eikä sen päälle lisätty koriste. Se tukee saapumista, keskittymistä, muistamista ja siirtymiä, juuri niitä hetkiä, joiden kautta vieraat ymmärtävät, missä he ovat ja mitä tilaisuus heiltä pyytää.