Suomessa joulukuulla on oma tapahtumakautensa, eivätkä pikkujoulut ole vain suomalainen versio joulubileistä. Ne ovat oma seurallinen rituaalinsa, jossa sekoittuvat odotus, irtiotto, työyhteisön tavat ja talven valo. Pikkujouluihin tulevan pianistin on hyvä ymmärtää tämä yhdistelmä: ilta voi alkaa kohteliaista tulomaljoista ja päättyä siihen, että sama huone kaipaa jo aivan toisenlaista musiikkia.

Tämä näkyy erityisen selvästi yrityksen pikkujouluissa. Samaan tilaan kokoontuvat johto ja uudet työntekijät, yhteistyökumppanit ja taustatyötä tekevä henkilökunta, viisitoista vuotta yhdessä olleet ja lokakuussa aloittaneet. Yrityksen pikkujouluihin tilattu pianisti ei soita yhdelle maulle, vaan tälle koko kirjolle. Sen kantaa läpi illan vain seuraamalla tunnelmaa tunti tunnilta.

Ensimmäinen tunti eletään glögi- tai kuohuviinilasi kädessä, ja puheensorina kasvaa sitä mukaa kuin tila täyttyy. Kello seitsemän ja kahdeksan välillä äänen määrä voi lähes kaksinkertaistua. Pikkujouluihin tilattu pianisti asettuu tämän nousun alle: soitto on levollista, linjat pitkiä, pulssi pehmeä eikä rytmi vaadi huomiota. Mel Tormén omat sovitukset kappaleesta The Christmas Song toimivat tässä hyvin, kun ne soitetaan hitaasti, enemmän harmonian kuin melodian varassa. Sama pätee Vince Guaraldin joulumusiikkiin tai suomalaiseen standardiin, johon tuodaan vain kevyt vuodenaikaan sopiva sävy. Mikään ei saisi vetää kuulijaa pois keskustelusta, joka on vasta pääsemässä alkuun.

Jos musiikki käynnistyy heti täydellä joululatauksella, illalle ei jää kasvunvaraa. Parempi on antaa sesongin kuulua vähitellen: harmonioissa, kevyesti käsitellyssä talvisessa sävelmässä tai standardissa, joka tuo mieleen Bing Crosbyn tai Mel Tormén pikemmin kuin kauppakeskusten joululuupin.

Klo 21: illallinen ja puheet

Kun vieraat ovat pöydissä, pianistin tehtävä kapenee. Toimitusjohtaja nousee puhumaan, ja musiikki väistyy. Puheiden ja ruokalajien välissä se palaa hillittynä taustalle, säestämään eikä kilpailemaan. Yrityksen pikkujouluissa soittava pianisti oppii lukemaan järjestäjän kehonkieltä salin poikki: puolikäännöksen kohti mikrofonia, vaivihkaisen kädenliikkeen seuraavan puhujan merkiksi. Soitto on parempi häivyttää kaksi tahtia ennen puheen alkua kuin kaksi tahtia sen jälkeen. Tämä on illan huomaamattomin vaihe, ja juuri siksi siinä mennään helpoimmin harhaan.

Aterian aikana kevyempi kosketus ja hillitty äänenvoimakkuus palvelevat yleensä paremmin kuin jatkuva tunnistettavien melodioiden virta. Tuttu joululaulu saattaa osua luontevammin kahvin jälkeen kuin pääruoan aikana.

Klo 23: ilta rentoutuu

Kun virallinen ohjelma päättyy, ilta vaihtaa vaihdetta. Osa lähtee ehtiäkseen viimeiseen junaan, osa siirtyy baarin puolelle, ja jäljelle jäävä joukko asettuu pitempään loppuiltaan. Pikkujouluihin palkattu pianisti voi nyt tuoda soittoon enemmän pulssia: Bing Crosbyn swing-kauden henkeä pehmeimmän crooner-ilmaisun sijaan, valoisampaa Torméa, ehkä myös suomalaisen joululaulun. Esimerkiksi Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa voi osua paikalleen hiljaisesti soitettuna, kun väki alkaa harveta. Joulustandardit saavat tässä vaiheessa kuulua avoimemmin, kunhan ne pysyvät tyylitajun eivätkä vitsin varassa.

Pianistin ei kannata väkisin pitää kiinni ensimmäisen tunnin eleganssista, jos ilta on jo siirtynyt toiseen asentoon. Tuttua materiaalia voi tuoda etualalle, tempoja voi nostaa, ja musiikki saa vastata vapautuneempaan tunnelmaan sitä kuitenkaan patistamatta.

Pianisti pikkujouluihin: joulustandardit ilman kitschiä

Jokaisissa pikkujouluissa vastaan tulee kysymys, kuinka paljon joulua soitetaan ja millä mielellä. Suomalainen joulusesonki on ottanut omakseen 1940- ja 1950-lukujen amerikkalaista standardiperinnettä, Crosbyn, Tormén ja Andy Williamsin maailmaa. Pikkujouluihin tilatun pianistin kannalta luontevin tapa lähestyä näitä kappaleita on kohdella niitä standardeina, mitä ne ovatkin, samalla musiikillisella vakavuudella kuin Gershwiniä heinäkuussa.

Jingle Bells sellaisenaan kuuluu lastenlaulujen piiriin. Tormén hengessä sovitettuna sama melodia kuuluu aikuisille lasillisen ääressä. Ero on tyylitajussa, ei kappalelistassa. Juuri siinä kulkee raja yrityksen pikkujouluissa työskentelevän pianistin ja joulusesongin hupinumeron välillä.

Käytännön asiat tunnelman taustalla

Monet joulukuun tilaisuudet järjestetään ravintoloissa, hotellien kabineteissa, toimistojen auloissa, yhdistysten saleissa ja vuokratiloissa. Jos paikalla on vireessä pidetty akustinen piano sellaisessa kohdassa, jossa sitä voi käyttää, se on luontevin vaihtoehto. Huollettu pystypiano hotellin kabinetissa tai flyygeli juhlatilassa antaa huoneeseen jotakin, mihin digitaalinen soitin ei täysin pysty. Jos talon pianon kunto arveluttaa tai pianoa ei ole, laadukas sähköpiano ja pieni vahvistin ratkaisevat asian. Soittimen paikka kannattaa silti miettiä: pois buffetjonon ja naulakolle kulkevan liikenteen tieltä.

Pikkujouluihin tilattu pianisti on parhaimmillaan silloin, kun musiikki seuraa illan sosiaalista kulkua. Joulukuu antaa värin, mutta tilanne määrää ajoituksen.